Konetta huollettiin säännöllisesti ja aina talveksi moottorista laskettiin vedet pois, jotta moottori ei pääsisi jäätymään. Eräänä talvena moottorin lohko kuitenkin jäätyi ja halkesi. Syytä mietittiin ja ihmeteltiin. Kun moottorin alavesiletku otettiin pois niin sieltä löytyi puupäinen ruuvimeisseli, joka oli kadonnut kesällä tehdyn huollon yhteydessä. Huoltoa tehtäessä veljeksistä nuorin Markku oli pyörinyt uteliaana ympärillä ja luultavasti halunnut auttaa osaltaan ja asettanut meisselin sopivasti alavesiletkun sisälle. Sitten kun koneeseen oli laitettu vettä niin meisselin puuvarsi oli turvonnut sen verran, että se oli osan vedestä päästänyt ohitseen, mutta osa oli loppusyksystä sitten jäänyt moottoriin veden poiston yhteydessä ja aiheutti lohkon jäätymisen. Vaurio saatiin kuitenkin korjattua metallilevyllä, joka kiinnitettiin ruuvinauloilla paikoilleen.
Sodan aikana Jukkerin kumiset takapyörät myytiin pois Puumilan Uunolle ja tilalle asetettiin rautapyörät. Eturenkaat kuitenkin säilyivät kumisina. Traktorin käyttö jäi vähäiseksi sodan aikana ja se sijoitettiin riihen taakse puun alle ja sen päälle kasattiin olkia. Sodan jälkeen veljekset Tapani ja Jorma kaivoivat Jukkerin jälleen esille ja alkoivat ajaa rinkiä perheen tilan lähettyvillä olevien hiekkamonttujen ympärillä. Autotraktoriin löytyi yksi kumipyörä, joka asetettiin tien puolelle ja ojan puolelle asetettiin rautapyörä. Näin traktorilla ajettiin samaan suuntaan rinkiä kovaa vauhtia. Kylän muitakin nuoria halusi mukaan kokemaan vauhdin hurmaa. Ajamaankin pääsi jos toi mukanaan pullollisen polttoainetta, joka sitten kaadettiin tankkiin. Perheeseen sotien jälkeen hankittu Fordson N kuitenkin syrjäytti Jukkerin ja se myytiin lähettyvillä asuvalle Hietamäen Arville. Hänen käytössään kone oli jokusen vuoden ja sitten hän vaihtoi sen mahdollisesti uuteen traktoriin Rinta-Joupilta Tervajoelta. Sen jälkeisestä ajasta Jukkerista ei ole tietoa säilynyt, olisiko kenties mahdollista, että se olisi taltioituna jonnekin ja odottaa pelastajaansa.
